Jyväskylän Vanha Pappila on upea historiallinen rakennus, joka sijaitsee Jyväskylän keskustassa. Pappila tarjoaa viehättävät tilat tapahtumille, kohtaamisille ja yöpymiseen.
Historia
Vuonna 1926 Jyväskylän seurakunta osti pappilan tontin opettajatar Hilda Festéniltä. Seurakunta pyysi aluksi piirustuksia pappilaa varten Alvar Aallolta, joka oli juuri perustanut arkkitehtitoimiston Jyväskylään. Piirustukset nähtyään Jyväskylän kirkkovaltuusto päätyi kuitenkin pyytämään piirustuksia Kauno S. Kalliolta, jotka sittemmin hyväksyttiin. Kallion suunnittelema pappila on ensimmäisiä kaupunkipappiloita Suomessa.
Tyylillisesti rakennuksen vaikutteet tulevat Tanskan ja Keski-Euroopan vanhojen hansakaupunkien kivisistä kaupunkitaloista. Julkisivujen yksinkertainen, symmetriaan pyrkivä sommittelu on klassistista tyyliltään. Julkisivut ovat slammattua tiiltä, sokkelit hakattua luonnonkiveä ja massiivinen taitekatto tiilipintainen. Koristeaiheina ovat räystään alla tiiliset hammaslistat ja pääsisäänkäynnin kapea pelkistetty frontoni sekä pihan puolen terassi ja vilpolarakenteet. Ulko-ovet ovat massiivisia koristeveistettyjä tammiovia.
Pappilan massiivitiilimuureja ja teräsbetonirakenteita yhdistävä rakennustekniikka on rakennusajankohdalle tyypillinen. Pappilassa on suorakaiteen muotoinen kahdessa kerroksessa oleva asuntosiipi, yksikerroksinen kansliasiipi kirkkoherranvirastolle, sekä talonmiehen asunto, sauna, pesutupa ja varasto kellarissa. Lain mukaan pappilaan rakennettiin myös tulen kestävä arkisto kirkonkirjojen säilyttämistä varten. Uusia innovaatioita pappilassa oli myös esimerkiksi puhelin.
Pappilan sisätilojen suunnittelussa ja toteutuksessa pyrittiin edustaviin seurakunnan kokoontumistiloihin sekä kirkkoherran asuntoon. Arkkitehti Kallio suunnitteli pappilan huoneiden kakluunit. Rippikoulusalin (nyk. kulttuuritila) suuri kattomaalaus on taiteilija Urho Lehtisen maalaama vuodelta 1928 ja taiteilija itse restauroi teoksen vuonna 1950.
Pappilaan asennettiin vuonna 1942 keskuslämmitys ja samalla osa kakluuneista purettiin.
Jyväskylän pappilaa remontoitiin vuonna 1985, jolloin lisättiin muun muassa koneellinen ilmastointi. Tämän lisäksi kirkkoherran asunto ja kansliatilat muutettiin kokous- ja juhlatiloiksi.
Vuoden 2023 keväällä pappilan ensimmäisen kerrokset tilat kunnostettiin, jonka yhteydessä avattiin edellisessä remontissa suljetut korvausilmakanavat, poistettiin haitta-aineita, sekä nykyaikaistettiin keittiö- ja wc-tilat. Näiden lisäksi kaikkien huoneiden pinnat maalattiin uudelleen ja alkuperäiset puulattiat suojattiin käyttöä paremmin kestävällä lattiamateriaalilla.
Remonteista huolimatta pappilassa on säilynyt paljon alkuperäisiä elementtejä kuten huonejaot, kattomaalaus, kakluuneja, tammiovia ja rakennuksen alkuperäiset ikkunat. Lähes satavuotiaana rakennuksena, Jyväskylän vanhan pappilan toimii edelleen tunnelmallisena kohtaamispaikkana.
